Tai ei ainakaan pitäisi palaa, sillä ny on keittiössä vihdoinkin kello, josta kattoa (jos muistaa!), et milloin ne pullat sinne uuniin on laittanu :)
Olikin vähän orpo olo ilman kelloa...
Onneksi sattui silmiin naamakirjan kirpparilla kyseinen yksilö, johon ihastuin heti :) Ja, kun sain hinnankin väännettyä pers´aukiselle sopivaksi, eli 2euroon, ni olihan sitä pakon sanelema ostolakko purettava! :)
Jos yhtä edullisesti löytyisi eteiseen seinämallin kaappikello, ni se olis jo lottovoitto :D
Jos ne pullat palaa kuitenkin, ni siitä voi sitten tietysti syyttää tätä meitin "uutta" hellaa/uunia :D Ihan oikeasti muuten on ny totutteleminen ton uunin sielunelämään; on paaaaaljon hitaampi kypsentäjä, mitä edeltäjänsä, jossa oli kiertoilmauuni! Ruisleivät se ainakin jättää sisältä raaoiksi, ja kuoret koviksi :/
No, mutta eipähän ole ainakaan tylsä valkoinen väriltänsä! ;)
Uutta meitin keittiössä on myöskin toi hellan vieressä näkyvä peltinen vanha pukukaappi, mutta siitä myöhemmin lisää, kunhan on saanut hieman sydämellisemmän vaatetuksen ;)
Rakkaudella, Hulda
